Ukrainaraportti: Nato ja USA on Ukrainan sotatilan todellinen osapuoli

USA painostaa Natoa sotatoimiin Ukrainassa

Yhä useammat ulkomaiset tietolähteet ovat vakuuttuneita siitä että USA pyrkii sotaan Ukrainassa Naton nimissä. Suurimmat mediat eivät aiemmin ole juuri uutisoineet tapahtumien tästä puolesta. Viitteitä tästä on kyllä paljon, kertovat useat tietolähteet. Ukrainan hallitukseen on vallankaappauksen jälkeen valittu kolme USA:n kytköksissä olevaa, ei Ukrainalaista ministeriä. Valtiovarainministeriksi on noussut yhdysvaltalainen Natalie Jaresko joka on toiminut aiemmin Yhdysvaltain ulkoministeriössä. Talousministerinä toimii liettualainen investointipankkiiri Aivaras Abromavicius ja terveysministerinä Georgian entinen terveysministeri Aleksander Kvitashvili.

Presidentti Petro Porošenko perusteli lännen läsnäoloa parlamentissa “talousvaikeuksilla joihin tarvitaan ulkomaista apua”.

Häkellyttävä on myös Ukrainan parlamenttilähteen antama tieto jonka mukaan Ukrainan parlamenttirakennuksen koko yläkerta on USA:n turvallisuuspalvelun, CIA:n miehittämä. Ukraina ei kuulu Natoon eikä ole sen paremmin osa yhdysvaltojakaan. Kuitenkin Ukrainan parlamentin pääovella liehuu kaksi lippua, Ukrainan ja Yhdysvaltojen. Varmuudella tiedossa on että CIA:n pääjohtaja John Brennan matkusti Kiovaan ja tapasi Ukrainan johtajia. Varmuutta tapaamisen syistä ei kuitenkaan voida antaa. Joidenkin spekulaatioiden mukaan Brennan oli käynyt luovuttamassa Ukrainalle ajankohtaisia tiedustelutietoja Venäjän sotavoimien liikehdinnästä. Tähän saakka USA:n tiedetään pantanneen tiedustelutietojaan koska se uskoo Venäjän olevan erittäin syvällä Ukrainan kommunikaatiojärjestelmissä, eikä Washington halua ojentaa “valvontasalaisuuksiaan” Venäjälle. John Brennanin vierailun Ukrainaan vahvisti myös Valkoinen talo.

Heinäkuussa 2014 Nato:n Euroopan maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Frederick Hodges vaati Natoa tekemään sotilaallisia keskityksiä Ukrainaan “Venäjän uhkan vuoksi”. Länsi ei asiasta juurikaan ole uutisoinut, mutta USA:n sotilasdelegaation saapuminen kenraali Hodgesin johdolla ei ole Ukrainassa salaisuus. Asiasta tiedotti Ukrainan armeijan esikunnan tiedottaja Vladislav Seleznyov. Väitteiden mukaisia todisteita Venäjän toimista ei kuitenkaan ole missään vaiheessa ollut. Ainoat todisteet ovat väitteet joiden alkuperä on vallankaappauksen suorittanut Kiovan hallitus ja väitteitä uutisoineet mediat. Kuvaavaa on että Nato, ETYJ ja YK ovat toistuvasti vahvistaneet ettei mitään näyttöä Venäjän sotatoimista Ukrainassa ole ollut. Ukrainan hallituksen laillisuutta on kritisoitu laajalti vaikka EU onkin sen hyväksynyt. Parlamentin äänestys kerrottiin tehdyn suljetuissa olosuhteissa niin että äänestyskortit oli kerätty vallankaapanneelle ryhmälle jonka militanttisiipi koostui äärioikeistolaisista radikaaleista.

Ukrainan pääministeriksi vallankaappauksen yhteydessä noussut Arseni Yatsenjuk äänestää kuvassa kahdella äänestyslaitteella yhtä aikaa. Kuva esitettiin vain harvassa länsimediassa.

Nato kouluttaa hiljaisuudessa Ukrainan joukkoja

Uutistoimisto ITAR-TASS:n mukaan Naton koulutusohjelma on jo käynnissä Ukrainassa. Naton asiantuntijat antavat koulutusta Ukrainan joukoille. Society of Assiastance to Defence of Ukraine laitoksen johtaja Yuriy Chizmar kertoi maanantaisessa lehdistökokoontumisessa että “koulutuskeskuksissa on koulutettu noin 100 henkilöä viikossa tehostetussa Naton viikko-ohjelmassa.

Hallitus tekee harkitsemattomia uudistuksia

Hallituksen omavaltaisista toimista kertoo omaa kieltään myös se että Presidentti Yushchenkon mukaan yli puolet Ukrainalaisista vastustaa maan Natoon liittymistä. Hallituksen pyrkimykset venäjänkielen virallisen aseman poistamiseksi saa myös yli 50 prosentin vastustuksen Ukrainan entisen presidentin mukaan.

Venäjä on pidättäytynyt tähän asti syyttämästä virallisesti USA:ta provokaatioista rajoillaan. Vallankumouksen alusti asti on esiintynyt epäilyksiä lännen sekaantumisesta kapinan lietsomiseen joka lopulta johti ampumisiin Maidanilla ja sitten Presidentti Yanukovitchin pakenemiseen maasta. Vallan ottivat aseistautuneet ryhmät joiden taustoista ja tavotteista on esitetty monenlaista informaatiota ja näkemyksiä.

Lähteet: ITAR-TASS, Forbes, YLE, White House, ES

Venäjällä syyttäjät valjastettu suojelemaan kansalaisten etuja kireässä taloustilanteessa

Venäjän hallitus on antanut syyttäjille ohjeet huolehtia kansalaisten eduista taloustilanteen kiristyessä. USA:n ja EU:n ylläpitämät talouspakotteet sekä öljyn hinnan keinotekoinen laskeminen laski viime vuoden aikana ruplan arvoa noin 40% verrattuna dollariin. Käytännössä inflaatio vaikuttanee eri arvioiden mukaan noin 10 prosentin verran. Rahan arvon lasku on kuitenkin uhkannut paikoittain nostaa hinnat tavallisen kansalaisen ulottumattomiin. Ehkä hieman odottamatta Putinin hallitus reagoi tähän valjastamalla syyttäjät tarkkailemaan kansalaisten etuja. Hallitus varoitti tuottajia jo viime joulukuussa hintojen korotus pyrkimyksistä joten sinänsä asia ei ole aivan uusi. Vladimir Putinin hallituksen päällikkö Sergei Ivanov painotti asiaa kansallisilla syyttäjäpäivillä. Ivanov kertoi että syyttäjien on seurattava elintarvikkeiden lisäksi polttoaineiden ja lääkkeiden hintakehitystä. Niin ikään syyttäjien on seurattava palkkojen, sekä etuuksien maksamista ajallaan ja puututtava asiaan tarpeen vaatiessa.

Sergei Ivanov ohjeisti syyttäjiä toimimaan kansalaisten eduksi hinnankorotus pyrkimyksissä.

Pakotteet iskevät myös kolmansiin maihin

Vaikka hintojen nousu kurittaakin tavallista venäläistä ei monetkaan asiantuntijat usko pakotteiden toimivan kuin hetkellisesti. Länsi kärsii pakotteista myös itse joten niitä ei voi jatkaa loputtomiin. Myös Afrikan herkät, vasta nousunsa aloittaneet markkinat kärsivät vakavasti öljynhinnan romahtamisesta. EU-maista erityisesti Suomi kärsii molemminpuolisista pakotteista koska sekä idänvienti,- että tuonti näyttelee huomattavasti EU:n keskitasoa suurempaa roolia. Pakotteiden tehottomuus johtuu pitkälti Venäjän suurista sisämarkkinoista. Venäjällä ei myöskään ole juurikaan ulkomaanvelkaa joten sen talous kestää suhteellisen hyvin pakotteita. Käytännössä länsimaiset tuotteet korvataan kotimaisilla vastaavilla. Venäjä on reagoinut myös tekemällä suuria kauppasopimuksia Kiinan kanssa ja solmimalla kaasuntoimitussopimuksen Turkin kanssa. Turkki on Natomaa, muttei osa Euroopan Unionia joten sen ei tarvitse ottaa osaa EU:n ja USA:n ylläpitämään taloussotaan. Venäjän kansallinen kaasuyhtiö Gazprom sopi kaasun toimituksesta viime lokakuussa. Sopimuksen myötä Turkki ohittanee Italian EU:n toiseksi suurimpana kaasunostajana Venäjältä. Eniten EU-maista kaasua ostaa Saksa.

Ukraina vaarassa jäädä ilman kaasua

Ukrainan jättimaiset velat Venäjälle uhkaavat jatkuvasti katkaista kaasuntoimitukset Venäjältä. Venäjä on aiemmin toimittanut kaasun Ukrainaan huomattavasti alle markkinahinnan ja myöntänyt köyhtyneelle maalle huomattavan pitkiä maksuaikoja. Vallitseva poliittinen tilanne Ukrainassa on kuitenkin saanut Venäjän harkitsemaan uudestaan kaasutoimituksiaan Ukrainaan. Kiovan vallassa oleva hallitus ei ole kyennyt maksamaan laskujaan. Hallitus on myös selkeästi venäjävastainen joten syitä lisätoimituksille on yhä vaikeampi löytää. EU on luvannut tukea Ukrainaa rahallisesti, mutta summat ovat suuria ja pääosin budjetoimattomia. Lupaukset ovat siis lähinnä puheen tasolla ja nähtäväksi minkälainen kohtalo maan kansalaisia odottaa.

Ranska ei voi toimittaa rakentamiaan sota-aluksia

Ranska on menettämässä 1.4 miljardin euron alustilauksen EU:n asettamien pakotteiden takia. Venäjän Ranskalta vuonna 2011 tilaamat Mistral luokan helikopteritukialusten toimittaminen Venäjälle kohtasi voimakasta painostusta USA:n taholta. Myös Britannia oli samoilla linjoilla asiassa. Ranska on perunut toimitussopimuksen ainakin toistaiseksi. Kyseessä on sopimusrikko jossa on vaakalaudalla Ranskan maine ja luotettavuus sanoi Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov. Hän myös sanoi “olevansa kyllästynyt koko jupakkaan”. Toisaalta Venäjän apulaispuolustusministeri Anatoli Antonov totesi ettei “Ranskan päätös ole mikään tragedia Venäjälle”.

Lähteet: RIA, Interfax, YLE, Ranskan presidentinkanslia, ES

Venäjä-keskustelun satoa: “Stubb on uhka Suomen turvallisuudelle”

Kansanedustaja Markus Mustajärvi sanoi eduskunnan keskiviikkoisessa Venäjä-keskustelussa Stubbin oleva uhka Suomen turvallisuudelle. Hänen mukaansa Stubbin “Nato-intoilu” on turvallisuuspoliittinen riskitekijä.

Markus Mustajärvi kuvasi Stubbia turvallisuuspoliittiseksi riskitekijäksi.

Eduskunnan Venäjä-keskustelussa todettiin että Venäjän vastaiset pakotteet ovat Suomelle hankala asia mutta EU:n jäsenenä Suomen on noudatettava niitä. Keskustelussa kuitenkin todettiin että kahdenkeskistä yhteydenpitoa Venäjän kanssa on syytä pitää yllä. Eduskunta oli harvinaisen yksimielinen huolessaan vähentyneestä venäläisturistien määrästä.

Stubb painotti useaan otteeseen pitäneensä jatkuvasti yhteyttä sekä Venäjän että Euroopan unionin suuntaan.

– Se, että jokaisesta puhelusta tai tekstiviestistä ei lähde tiedotetta, ei tarkoita sitä etteikö oltaisi yhteyksissä, Stubb kuittasi moniselitteisesti Iltalehden mukaan.

Markus Mustajärvi: “Kokoomus on arvaamaton”

Markus Mustajärvi suuntasi moitteensa itänaapurin sijasta pääministeripuolue kokoomukselle.

– Suomen suurin turvallisuuspoliittinen riski ei tule rajojen ulkopuolelta vaan sisäpuolelta, ja se on nykyinen arvaamaton kokoomus, kertoi Mustajärvi.

Iltalehdelle Mustajärvi tarkensi Venäjä-keskustelun jälkeen tarkoittavansa riskillä erityisesti pääministeri Stubbin ”Nato-vouhkausta”, joka vaarantaa Suomen ja Venäjän välit.

– Hän sekoittaa tilannetta tehokkaasti ja tarkoituksellisesti, ja unohtaa sen, että hän ei voi koskaan puhua vain kokoomuksen puheenjohtajana tai yksityishenkilönä, vaan hän on aina pääministeri.

– Stubbin puheet hämmentävät Suomen tilannetta. Venäjän puolustusdoktriinissa ei mainita Suomea, mutta siellä mainitaan Nato. Ja jos Suomi menee Natoon, Suomi tulee osaksi sitä arviointia, miten Venäjä arvioi sotilasblokki Natoa.

Mustajärvi moittii pääministeriä ja ”joitakin kokoomuslaisia” perusteettomista puheista.

– Venäjän taholta on sanottu, ei heidän puolestaan Suomea ei uhkaa yhtään mikään. Mutta kokoomuslaisissa puheenvuoroissa on rakennettu yhtäläisyyksiä Suomen ja Ukrainan tilanteen välille, mikä on täysin historiatonta ja perusteetonta.

– En näe siihen mitään muuta motiivia kuin pelottelun. Tässä yritetään vahvasti ja järjestelmällisesti muokata Suomen kansan mielipidettä Naton taakse.

Mustajärven sormi osoittaa erityisesti pääministeri Stubbia.

– Kun juttelee yksittäisten kokoomuslaisten kanssa, niin siellä on myös realisteja, jotka eivät haluaisi osallistua tällaisten Nato-haukkojen intoiluun, millaisena näen Stubbin ja muutaman muun kokoomuspoliitikon toiminnan.

Enpä usko sieltä tulevan miehiä rajan yli. Mutta eihän tällainen hyvää meidän Venäjä-suhteillemme tee.

Eduskunta kävi ajankohtaiskeskustelun Suomen ja Venäjän suhteista täysistunnossa keskiviikkona 14. tammikuuta. Ajankohtaiskeskustelu perustui eduskunnan puhemiesneuvoston päätökseen.

Keskustelun avasi pääministeri Alexander Stubb. Puheenvuoron käyttivät myös ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini sekä kaikki eduskuntaryhmät.

Puheenvuoroissa nousi esiin Venäjän tärkeys Suomelle naapurimaana ja kauppakumppanina. Aihetta lähestyttiin niin kahdenvälisten kuin kansainvälisten suhteiden kautta. Ukrainan kriisin myötä Suomen ja Venäjän suhteita tarkasteltiin myös turvallisuusnäkökulmasta. Puheenvuoroissa korostettiin myös, että toimivat suhteet Suomen ja Venäjän kuten myös EU:n ja Venäjän välillä ovat molempien etujen mukaisia. Keskustelussa nousi esiin myös huoli Venäjän talouden tilasta sekä EU:n asettamien taloudellisten pakotteiden vaikutuksista.

Debatissa käytettiin lähes yhdeksänkymmentä puheenvuoroa.

Lähteet: Eduskunta, IL

-ES