Venäjän hallitus on antanut syyttäjille ohjeet huolehtia kansalaisten eduista taloustilanteen kiristyessä. USA:n ja EU:n ylläpitämät talouspakotteet sekä öljyn hinnan keinotekoinen laskeminen laski viime vuoden aikana ruplan arvoa noin 40% verrattuna dollariin. Käytännössä inflaatio vaikuttanee eri arvioiden mukaan noin 10 prosentin verran. Rahan arvon lasku on kuitenkin uhkannut paikoittain nostaa hinnat tavallisen kansalaisen ulottumattomiin. Ehkä hieman odottamatta Putinin hallitus reagoi tähän valjastamalla syyttäjät tarkkailemaan kansalaisten etuja. Hallitus varoitti tuottajia jo viime joulukuussa hintojen korotus pyrkimyksistä joten sinänsä asia ei ole aivan uusi. Vladimir Putinin hallituksen päällikkö Sergei Ivanov painotti asiaa kansallisilla syyttäjäpäivillä. Ivanov kertoi että syyttäjien on seurattava elintarvikkeiden lisäksi polttoaineiden ja lääkkeiden hintakehitystä. Niin ikään syyttäjien on seurattava palkkojen, sekä etuuksien maksamista ajallaan ja puututtava asiaan tarpeen vaatiessa.
Pakotteet iskevät myös kolmansiin maihin
Vaikka hintojen nousu kurittaakin tavallista venäläistä ei monetkaan asiantuntijat usko pakotteiden toimivan kuin hetkellisesti. Länsi kärsii pakotteista myös itse joten niitä ei voi jatkaa loputtomiin. Myös Afrikan herkät, vasta nousunsa aloittaneet markkinat kärsivät vakavasti öljynhinnan romahtamisesta. EU-maista erityisesti Suomi kärsii molemminpuolisista pakotteista koska sekä idänvienti,- että tuonti näyttelee huomattavasti EU:n keskitasoa suurempaa roolia. Pakotteiden tehottomuus johtuu pitkälti Venäjän suurista sisämarkkinoista. Venäjällä ei myöskään ole juurikaan ulkomaanvelkaa joten sen talous kestää suhteellisen hyvin pakotteita. Käytännössä länsimaiset tuotteet korvataan kotimaisilla vastaavilla. Venäjä on reagoinut myös tekemällä suuria kauppasopimuksia Kiinan kanssa ja solmimalla kaasuntoimitussopimuksen Turkin kanssa. Turkki on Natomaa, muttei osa Euroopan Unionia joten sen ei tarvitse ottaa osaa EU:n ja USA:n ylläpitämään taloussotaan. Venäjän kansallinen kaasuyhtiö Gazprom sopi kaasun toimituksesta viime lokakuussa. Sopimuksen myötä Turkki ohittanee Italian EU:n toiseksi suurimpana kaasunostajana Venäjältä. Eniten EU-maista kaasua ostaa Saksa.
Ukraina vaarassa jäädä ilman kaasua
Ukrainan jättimaiset velat Venäjälle uhkaavat jatkuvasti katkaista kaasuntoimitukset Venäjältä. Venäjä on aiemmin toimittanut kaasun Ukrainaan huomattavasti alle markkinahinnan ja myöntänyt köyhtyneelle maalle huomattavan pitkiä maksuaikoja. Vallitseva poliittinen tilanne Ukrainassa on kuitenkin saanut Venäjän harkitsemaan uudestaan kaasutoimituksiaan Ukrainaan. Kiovan vallassa oleva hallitus ei ole kyennyt maksamaan laskujaan. Hallitus on myös selkeästi venäjävastainen joten syitä lisätoimituksille on yhä vaikeampi löytää. EU on luvannut tukea Ukrainaa rahallisesti, mutta summat ovat suuria ja pääosin budjetoimattomia. Lupaukset ovat siis lähinnä puheen tasolla ja nähtäväksi minkälainen kohtalo maan kansalaisia odottaa.
Ranska ei voi toimittaa rakentamiaan sota-aluksia
Ranska on menettämässä 1.4 miljardin euron alustilauksen EU:n asettamien pakotteiden takia. Venäjän Ranskalta vuonna 2011 tilaamat Mistral luokan helikopteritukialusten toimittaminen Venäjälle kohtasi voimakasta painostusta USA:n taholta. Myös Britannia oli samoilla linjoilla asiassa. Ranska on perunut toimitussopimuksen ainakin toistaiseksi. Kyseessä on sopimusrikko jossa on vaakalaudalla Ranskan maine ja luotettavuus sanoi Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov. Hän myös sanoi “olevansa kyllästynyt koko jupakkaan”. Toisaalta Venäjän apulaispuolustusministeri Anatoli Antonov totesi ettei “Ranskan päätös ole mikään tragedia Venäjälle”.
Lähteet: RIA, Interfax, YLE, Ranskan presidentinkanslia, ES
Euroopansanomat 