Ukrainaraportti: Nato ja USA on Ukrainan sotatilan todellinen osapuoli

USA painostaa Natoa sotatoimiin Ukrainassa

Yhä useammat ulkomaiset tietolähteet ovat vakuuttuneita siitä että USA pyrkii sotaan Ukrainassa Naton nimissä. Suurimmat mediat eivät aiemmin ole juuri uutisoineet tapahtumien tästä puolesta. Viitteitä tästä on kyllä paljon, kertovat useat tietolähteet. Ukrainan hallitukseen on vallankaappauksen jälkeen valittu kolme USA:n kytköksissä olevaa, ei Ukrainalaista ministeriä. Valtiovarainministeriksi on noussut yhdysvaltalainen Natalie Jaresko joka on toiminut aiemmin Yhdysvaltain ulkoministeriössä. Talousministerinä toimii liettualainen investointipankkiiri Aivaras Abromavicius ja terveysministerinä Georgian entinen terveysministeri Aleksander Kvitashvili.

Presidentti Petro Porošenko perusteli lännen läsnäoloa parlamentissa “talousvaikeuksilla joihin tarvitaan ulkomaista apua”.

Häkellyttävä on myös Ukrainan parlamenttilähteen antama tieto jonka mukaan Ukrainan parlamenttirakennuksen koko yläkerta on USA:n turvallisuuspalvelun, CIA:n miehittämä. Ukraina ei kuulu Natoon eikä ole sen paremmin osa yhdysvaltojakaan. Kuitenkin Ukrainan parlamentin pääovella liehuu kaksi lippua, Ukrainan ja Yhdysvaltojen. Varmuudella tiedossa on että CIA:n pääjohtaja John Brennan matkusti Kiovaan ja tapasi Ukrainan johtajia. Varmuutta tapaamisen syistä ei kuitenkaan voida antaa. Joidenkin spekulaatioiden mukaan Brennan oli käynyt luovuttamassa Ukrainalle ajankohtaisia tiedustelutietoja Venäjän sotavoimien liikehdinnästä. Tähän saakka USA:n tiedetään pantanneen tiedustelutietojaan koska se uskoo Venäjän olevan erittäin syvällä Ukrainan kommunikaatiojärjestelmissä, eikä Washington halua ojentaa “valvontasalaisuuksiaan” Venäjälle. John Brennanin vierailun Ukrainaan vahvisti myös Valkoinen talo.

Heinäkuussa 2014 Nato:n Euroopan maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Frederick Hodges vaati Natoa tekemään sotilaallisia keskityksiä Ukrainaan “Venäjän uhkan vuoksi”. Länsi ei asiasta juurikaan ole uutisoinut, mutta USA:n sotilasdelegaation saapuminen kenraali Hodgesin johdolla ei ole Ukrainassa salaisuus. Asiasta tiedotti Ukrainan armeijan esikunnan tiedottaja Vladislav Seleznyov. Väitteiden mukaisia todisteita Venäjän toimista ei kuitenkaan ole missään vaiheessa ollut. Ainoat todisteet ovat väitteet joiden alkuperä on vallankaappauksen suorittanut Kiovan hallitus ja väitteitä uutisoineet mediat. Kuvaavaa on että Nato, ETYJ ja YK ovat toistuvasti vahvistaneet ettei mitään näyttöä Venäjän sotatoimista Ukrainassa ole ollut. Ukrainan hallituksen laillisuutta on kritisoitu laajalti vaikka EU onkin sen hyväksynyt. Parlamentin äänestys kerrottiin tehdyn suljetuissa olosuhteissa niin että äänestyskortit oli kerätty vallankaapanneelle ryhmälle jonka militanttisiipi koostui äärioikeistolaisista radikaaleista.

Ukrainan pääministeriksi vallankaappauksen yhteydessä noussut Arseni Yatsenjuk äänestää kuvassa kahdella äänestyslaitteella yhtä aikaa. Kuva esitettiin vain harvassa länsimediassa.

Nato kouluttaa hiljaisuudessa Ukrainan joukkoja

Uutistoimisto ITAR-TASS:n mukaan Naton koulutusohjelma on jo käynnissä Ukrainassa. Naton asiantuntijat antavat koulutusta Ukrainan joukoille. Society of Assiastance to Defence of Ukraine laitoksen johtaja Yuriy Chizmar kertoi maanantaisessa lehdistökokoontumisessa että “koulutuskeskuksissa on koulutettu noin 100 henkilöä viikossa tehostetussa Naton viikko-ohjelmassa.

Hallitus tekee harkitsemattomia uudistuksia

Hallituksen omavaltaisista toimista kertoo omaa kieltään myös se että Presidentti Yushchenkon mukaan yli puolet Ukrainalaisista vastustaa maan Natoon liittymistä. Hallituksen pyrkimykset venäjänkielen virallisen aseman poistamiseksi saa myös yli 50 prosentin vastustuksen Ukrainan entisen presidentin mukaan.

Venäjä on pidättäytynyt tähän asti syyttämästä virallisesti USA:ta provokaatioista rajoillaan. Vallankumouksen alusti asti on esiintynyt epäilyksiä lännen sekaantumisesta kapinan lietsomiseen joka lopulta johti ampumisiin Maidanilla ja sitten Presidentti Yanukovitchin pakenemiseen maasta. Vallan ottivat aseistautuneet ryhmät joiden taustoista ja tavotteista on esitetty monenlaista informaatiota ja näkemyksiä.

Lähteet: ITAR-TASS, Forbes, YLE, White House, ES

Venäjällä syyttäjät valjastettu suojelemaan kansalaisten etuja kireässä taloustilanteessa

Venäjän hallitus on antanut syyttäjille ohjeet huolehtia kansalaisten eduista taloustilanteen kiristyessä. USA:n ja EU:n ylläpitämät talouspakotteet sekä öljyn hinnan keinotekoinen laskeminen laski viime vuoden aikana ruplan arvoa noin 40% verrattuna dollariin. Käytännössä inflaatio vaikuttanee eri arvioiden mukaan noin 10 prosentin verran. Rahan arvon lasku on kuitenkin uhkannut paikoittain nostaa hinnat tavallisen kansalaisen ulottumattomiin. Ehkä hieman odottamatta Putinin hallitus reagoi tähän valjastamalla syyttäjät tarkkailemaan kansalaisten etuja. Hallitus varoitti tuottajia jo viime joulukuussa hintojen korotus pyrkimyksistä joten sinänsä asia ei ole aivan uusi. Vladimir Putinin hallituksen päällikkö Sergei Ivanov painotti asiaa kansallisilla syyttäjäpäivillä. Ivanov kertoi että syyttäjien on seurattava elintarvikkeiden lisäksi polttoaineiden ja lääkkeiden hintakehitystä. Niin ikään syyttäjien on seurattava palkkojen, sekä etuuksien maksamista ajallaan ja puututtava asiaan tarpeen vaatiessa.

Sergei Ivanov ohjeisti syyttäjiä toimimaan kansalaisten eduksi hinnankorotus pyrkimyksissä.

Pakotteet iskevät myös kolmansiin maihin

Vaikka hintojen nousu kurittaakin tavallista venäläistä ei monetkaan asiantuntijat usko pakotteiden toimivan kuin hetkellisesti. Länsi kärsii pakotteista myös itse joten niitä ei voi jatkaa loputtomiin. Myös Afrikan herkät, vasta nousunsa aloittaneet markkinat kärsivät vakavasti öljynhinnan romahtamisesta. EU-maista erityisesti Suomi kärsii molemminpuolisista pakotteista koska sekä idänvienti,- että tuonti näyttelee huomattavasti EU:n keskitasoa suurempaa roolia. Pakotteiden tehottomuus johtuu pitkälti Venäjän suurista sisämarkkinoista. Venäjällä ei myöskään ole juurikaan ulkomaanvelkaa joten sen talous kestää suhteellisen hyvin pakotteita. Käytännössä länsimaiset tuotteet korvataan kotimaisilla vastaavilla. Venäjä on reagoinut myös tekemällä suuria kauppasopimuksia Kiinan kanssa ja solmimalla kaasuntoimitussopimuksen Turkin kanssa. Turkki on Natomaa, muttei osa Euroopan Unionia joten sen ei tarvitse ottaa osaa EU:n ja USA:n ylläpitämään taloussotaan. Venäjän kansallinen kaasuyhtiö Gazprom sopi kaasun toimituksesta viime lokakuussa. Sopimuksen myötä Turkki ohittanee Italian EU:n toiseksi suurimpana kaasunostajana Venäjältä. Eniten EU-maista kaasua ostaa Saksa.

Ukraina vaarassa jäädä ilman kaasua

Ukrainan jättimaiset velat Venäjälle uhkaavat jatkuvasti katkaista kaasuntoimitukset Venäjältä. Venäjä on aiemmin toimittanut kaasun Ukrainaan huomattavasti alle markkinahinnan ja myöntänyt köyhtyneelle maalle huomattavan pitkiä maksuaikoja. Vallitseva poliittinen tilanne Ukrainassa on kuitenkin saanut Venäjän harkitsemaan uudestaan kaasutoimituksiaan Ukrainaan. Kiovan vallassa oleva hallitus ei ole kyennyt maksamaan laskujaan. Hallitus on myös selkeästi venäjävastainen joten syitä lisätoimituksille on yhä vaikeampi löytää. EU on luvannut tukea Ukrainaa rahallisesti, mutta summat ovat suuria ja pääosin budjetoimattomia. Lupaukset ovat siis lähinnä puheen tasolla ja nähtäväksi minkälainen kohtalo maan kansalaisia odottaa.

Ranska ei voi toimittaa rakentamiaan sota-aluksia

Ranska on menettämässä 1.4 miljardin euron alustilauksen EU:n asettamien pakotteiden takia. Venäjän Ranskalta vuonna 2011 tilaamat Mistral luokan helikopteritukialusten toimittaminen Venäjälle kohtasi voimakasta painostusta USA:n taholta. Myös Britannia oli samoilla linjoilla asiassa. Ranska on perunut toimitussopimuksen ainakin toistaiseksi. Kyseessä on sopimusrikko jossa on vaakalaudalla Ranskan maine ja luotettavuus sanoi Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov. Hän myös sanoi “olevansa kyllästynyt koko jupakkaan”. Toisaalta Venäjän apulaispuolustusministeri Anatoli Antonov totesi ettei “Ranskan päätös ole mikään tragedia Venäjälle”.

Lähteet: RIA, Interfax, YLE, Ranskan presidentinkanslia, ES

TTIP:n riitojenratkaisumenettely hyllylle laajan vastustuksen vuoksi

Vapaakauppasopimuksen riitojenratkaisumenettely ei miellyttänyt kansalaisia, eikä suurelta osin elinkeinoelämäkään. Suomessa SAK suhtautui sopimukseen hyvin kriittisesti EK:n kannattaessa sitä, joskin varauksella. Yli 140.000 vastaajaa vastusti sopimuksen käyttöönottoa.

Vastanneista 97% vastusti TTIP:n riitojenratkaisumenettelyn käyttöönottoa.

EU-komissio keskeytti kiistellyn TTIP-kauppasopimuksen sopimusneuvottelut keskiviikkona julkistettuaan laajojen kyselyiden ja konsultaatioiden tulokset. EU:n ja Yhdysvaltojen välille kaavailtu sopimus kohtasi rajun 97% vastustuksen. Kyselytutkimus selvitti näkemyksiä vapaakauppasopimukseen kaavaillusta riitojenratkaisumenettelystä. Vastauksia tuli ennätys määrä, lähes 150.000 kappaletta.

Sopimusta on kritisoitu monella tavalla ja monesta eri näkökulmasta. Nyt erityisen huomion kohteena oli sopimuksen kohta joka mahdollistaisi Yhdysvaltalaisyrityksille vahingonkorvausten hakemisen EU:n jäsenmailta mikäli sopimuksen pykäliä rikotaan. Sopimuksen sisältö on hyvin laaja. Käytännössä korvauksia voisi hakea mikäli EU:n tai sen jäsenmaan lainsäädäntö tai muut säännökset, tai niiden muuttaminen aiheuttaisivat yrityksille lisäkuluja. Suomessa näkyvimmin sopimusta on kannattanut pääministeri Alexander Stubb, elinkeinoelämän järjestöt sekä yksittäiset suuret yritykset. Sopimusta vastusti kansalaiset, kansalaisjärjestöt ja ammattiyhdistysliikkeet lähes poikkeuksetta. Lisäksi vastustusta tuli myös osalta elinkeinoelämää.

Välimiesoikeus

Kiistat ratkaistaisiin sopimuksen mukaan välimiesoikeudessa jonka toiminta pidettäisiin pääosin salassa joten asioiden kulkuun olisi sopimuksen käyttöönoton jälkeen hyvin vaikeaa, käytännössä jopa mahdotonta vaikuttaa. Suomessa sopimuksen käyttöönotto voisi tutkijoiden mukaan esimerkiksi estää kaivostoiminnan ympäristölainsäädännön kehittämisen. Tuloksena voisi olla uusia “Talvivaaroja” joiden toimintaan ei voitaisi puuttua lainkaan räikeissäkään ympäristörikostapauksissa.

Vastustuksen laajuudesta kertoo myös se että suurin osa EU:n jäsenmaiden alaisista laitoksista vastusti riitojenratkaisumenettelyn käyttöönottoa samalla kun liike-elämänkään tuki ei ollut varauksetonta. Komission näkemyksen mukaan liike-elämää edustavien järjestöjen kannatus edellyttäisi kattavampaa ja johdonmukaisempaa välimiesmenettelyä jonka tulisi olla myös läpinäkyvä ja vastuullinen. Vastapuolella on myös Saksa joka on jo aiemmin vaatinut investointisuojan jättämistä kokonaan neuvottelujen ulkopuolelle.

Kannatus Suomessa

Suomessa pääministeri Alexander Stubb kannattaa sopimusta varauksetta. Kansan Uutisten mukaan Stubb oli jopa painostanut YLE:n toimittaja Jaana Kiveä kirjoittamaan TTIP-sopimuksesta vähemmän kriittisesti. Kiven mukaan Stubb oli antanut ymmärtää että EU:n kauppapolitiikka on isojen poikien leikkiä johon ei kannata lähteä sekaantumaan.

Ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston päällikkö Markku Keinänen totesi joulukuussa 2014 ministeriön järjestämässä keskustelutilaisuudessa sopimuksen olevan niin hyvä, että siitä on vaikea keksiä epäkohtia. Ulkomaankauppaministeri Toivakka puolestaan nosti samassa tilaisuudessa sopimuksen suurimmaksi uhkaksi sen, että sopimus ei toteutuisi.

Kauppakomissaari Cecilia Malmström kommentoi Kansan Uutisissa sopimusta näin:

– Tehtäköön kuitenkin selväksi, että komissio tulee neuvottelemaan ja ehdottamaan ratifioitavaksi sopimuksen, joka on hyväksi kansalaisille – hyväksi kasvulle ja työpaikoille täällä Euroopassa. Siitä tulee sopimus, joka vahvistaa Euroopan vaikutusvaltaa maailmassa.

Yhdysvaltalaisen Tuftsin yliopiston lokakuussa 2014 julkaisemassa tutkimuksessa The Trans-Atlantic Trade and Investment Partnership: European Disintegration, Unemployment and Instability kuitenkin arvioidaan vaikutukset suorastaan päinvastaisiksi.

Tutkimuksen mukaan TTIP voisi jopa lisätä työttömyyttä unionin alueella erityisesti Pohjoismaissa, joista työpaikkoja arvioidaan häviävän 220 000. Koko EU:sta arvioidaan häviävän 600 000 työpaikkaa.

SAK vastustaa investointisuojaa ja riitojenratkaisumenettelyä

SAK suhtautuu kriittisesti riitojenratkaisumenettelyyn. SAK:n mukaan investointisuoja ei olisi välttämätön eikä edes hyödyllinen osa sopimusta. Paikalliset lainsäädännöt riittäisivät suojaamaan liiketoimintaa.

SAK kritisoi lausunnossaan myös siitä, että sijoittajat voisivat ensin yrittää ratkaista kiistat paikallisissa tuomioistuimissa ja epämieluisan ratkaisun sattuessa voisivat vielä riitauttaa asian riitojenratkaisumenettelyllä. TTIP-oikeus voisi siis ylittää paikallisen oikeuden. SAK vaati myös laajaa julkisuutta kaikille dokumenteille. Euroopan ammattijärjestöjen keskusjärjestö ETUC esitti omassa lausunnossaan samantyyppisiä huolia.

Neuvotteluiden tavoitteellinen takaraja on siirretty vuodesta 2015 vuoteen 2016.

Lähteet: EU, Kepa ry, TS, Kansan Uutiset, ES

---

Charlie Hebdon tapausta tutkinut poliisijohtaja kuollut

Ranskalaisen korkea-arvoisen poliisijohtajan epäillään tehneen itsemurhan tavattuaan iskussa kuolleen toimittajan perheen.

Helric Fredou, 45, toimi Limogesin alueen poliisin varajohtajana vuodesta 2012. Hänet tunnettiin erittäin ihmisläheisenä ja humaanina persoonana.

12.01.2015

Raskaasti aseistautuneet naamiomiehet tappoivat 12 ihmistä iskussaan Charlie Hebdon toimitukseen keskiviikkona 7. tammikuuta 2015. Uhrien joukossa oli kaksi poliisia. Limogesin alueen poliisin varajohtajan Helric Fredoun tehtävänä oli tutkia yhtä uhrien perheistä. Hän kuitenkin kuoli ennen kuin ehti raportoida tapahtuneesta. Hänen tiedetään haastatelleen Charlie Hebdon verilöylyn uhrien omaisia vain tunteja tapahtuneen jälkeen. Poliisijohtaja Helric Fredou ampui itsensä tapahtuneen jälkeisenä keskiviikko yönä virka-aseellaan. Ei ole tiedossa onko itsemurhalla tekemistä Charlie Hebdon tapahtumien kanssa.

“Olemme kaikki järkyttyneitä. Helric oli erittäin humaani ja ihmisläheinen” sanoi Pascal Cayla Poliisien ammattiliitosta. Fredoun kollegat kertoivat hänen ottaneen erittäin raskaasti Limogesin poliisissa vuonna 2013 tapahtuneen itsemurhan joka oli jo kolmas samana vuonna. Itsemurhan tehnyt työtoveri oli tuolloin jättänyt viestin jossa kertoi riistäneen henkensä “henkilökohtaisista syistä”.

Fredou ehti toimia poliisissa vuodesta 1997 ja Limogesin alueen poliisin varajohtajana vuodesta 2012.

Iskun tehneet Said ja Cherif Kouachi kuolivat kaksi päivää myöhemmin perjantaina poliisin tekemässä rynnäkössä Pariisin lähistöllä.

Lähde: Telegraph. France3

-ES

“We are all stunned. He was someone who was very humane and close to people,” said Pascal Cayla of the Alliance union.

Colleagues said Mr Fredou had been deeply affected by the suicide of the number three of the Limoges judicial police in 2013 after he discovered the body. His colleague had left a note citing “personal reasons”.

Since the twin attacks last week that rocked France and left 17 people dead, there has been an outpouring of support for the country’s police force, which polls regularly suggest has a poor image among many French.

There were banners reading “We love the police” at Sunday’s huge march in Paris and cities around France.